Quality Booksin päivän kirja on Martti Backmanin Rintamalääkärin kuolema. Urpo Viinikan sota (Gummerus, 2019).

Taas kerran olen lukenut Suomen jatkosotaa käsittelevän kirjan. Tämä kirja ei kuitenkaan mielestäni käsittele niinkään sotaa, vaan ihmisen psykologiaa.

Mikä sai kenraali Isaksonin, sotatuomari Multasen ja joukon rintamaupseereita järjestämään asiat niin, että mieleltään järkkynyt nuori rintamalääkäri tuomittiin pikaoikeuden päätöksellä teloituskomppanian eteen?

Suomi oli kesällä häviämässä jatkosotaansa; Suomen itsenäisyys ja kansakunnan koko kohtalo oli vaakalaudalla. Eduskunta oli kesäisellä päätöksellään koventanut linjaansa kuolemantuomioista. Armon aika oli ohi. Pelkuruuden palkka oli kuolema. Tosin kuolemantuomioita annettiin edelleenkin varsin vähän…

Urpo Viinikasta tuli ainoa päällystöön kuulunut suomalainen sotilas, joka teloitettiin jatkosodan aikana. Katsottiin, että lääkäri oli jättänyt jsp:sä ja lähtenyt omin luvin joukko-osastostaan. Niin varmaan hän tekikin, mutta syynä oli nuoren miehen psyyken täydellinen luhistuminen. Eikä Viinikka ollut ainoa sodan järkyttämä mies.

Elokuussa 1944 siviiliaikojen opit saivat kuitenkin vaieta. Onko niin, että tiukan paikan tullen moraalikin vaikenee?

Luettuani Backmanin kirjan, vakuutuin siitä, että Viinikan teloitus oli oikeusmurha.

Viinikan asiaa setvittin vielä sodan jälkeen, mutta tuomioon ei tullut muutosta.

Backman on tehnyt tarkkaa, kriittistä työtä. Sodanaikaisten kenraalienkin tekemiset kannattaa tuoda päivänvaloon. Oma tulkintani tapaus Viinikasta on se, että ilman kenraali Isaksonin tiukkaa linjaa, nuori mies Urpo Viinikka olisi saanut jatkaa elämäänsä.

Kirjan saa ostaa tästä. https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/886112